Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti sairauspoissaolojen seurantaan, millaisia ilmiöitä se pyrkii tunnistamaan ja miksi suomalainen toimintamalli voi tuntua yllättävältä työntekijöistä, jotka tulevat maista, joissa järjestelmä toimii hyvin eri tavalla.

Useimmat organisaatiot seuraavat sairauspoissaoloja samalla tavoin kuin toimistotarvikkeiden kulutusta: lukuna, joka kasvaa tai pienenee, raportoidaan taulukkolaskennassa eteenpäin ja johtaa satunnaisesti muistutukseen käytännöistä, jos määrä nousee liian suureksi. Oikein tulkittuna sairauspoissaolodata on kuitenkin yksi organisaation arvokkaimmista käyttäytymiseen liittyvistä signaaleista työpaikan hyvinvoinnista.

Viime vuosina mielenterveys on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi työelämässä. Stressi, aikapaine, korkeat odotukset ja työ–elämä -tasapainon puute ovat nykyisin työntekijöiden tärkeimpiä riskitekijöitä. Perinteisesti työturvallisuus on yhdistetty ensisijaisesti fyysisten vaarojen suojelemiseen – kaatumisiin, mekaanisiin vammoihin tai kemialliseen altistumiseen. Kuitenkin nykyaikaiset työturvallisuus-

Suomi, joka tunnetaan korkeasta elämänlaadustaan, vahvasta taloudestaan ja kauniista luonnonmaisemistaan, on houkutteleva kohde työntekijöille sekä EU:sta että muualta maailmasta. Harkitsitpa sitten muuttoa Suomeen työn perässä tai oman yrityksen perustamista, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Suomen työympäristö, tarvittavat asiakirjat, palkat, sosiaalivakuutus, verot