Onnettomuutta määrittää aina sanat ennakoimaton ja odottamaton. Onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu ja tuolloin on todellakin peiliinkatsomisen paikka, aika ottaa oppia ja estää tilanteen toistuminen. Turvallisuustyö voi vaatia sarjan ikäviä heräämisiä siihen, etteivät asiat olleetkaan kunnossa. Onnettomuuskategoriaan ei sen sijaan kuulu se, jos joku teloo itsensä ja mahdollisesti muitakin välinpitämättömän toiminnan, tietoisen ajattelemattomuuden tai laiskuuden takia.
Tilastointiperusteista johtuen kansainväliset turvallisuusvertailut ovat hieman haastavia tulkittavia. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien suhteen tulkinnanvaraa on sattumoisin vähemmän. Tässä vertailussa Suomi pärjäsikin viime vuonna hyvin: Työpaikkatapaturmissa kuoli TVL:n ennakkotietojen mukaan viime vuonna 20 työntekijää, kun toissa vuonna surmansa sai 28 työntekijää. Työmatkalla sattuneissa tapaturmissa kuoli 12 työntekijää, miltei puolet vähemmän kuin toissa vuonna, jolloin työmatkalla kuoli 20 työntekijää. Suunta on ollut positiivisesti alaspäin. Toki, näissä tilastoissa jo yksikin on liikaa.
Lisäksi rohkenen väittää, että taloudellinen laskusuhdanne on vähentänyt onnettomuuksia. Tulityökorttikoulutusta on järjestetty Suomessa vuodesta 1988. Tällöin liki 40% kaikista tulipaloista oli tulityöperäisiä. Nyttemmin luku on alle 5%. (SPEK, TS 15.11.13) Tulityökorttikoulutus on hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Koulutuksessa käydään läpi tulityöntekemisen elinkaari valmistelevista toimenpiteistä jälkivartiointiin ja painotetaan ennakkosuunnittelun merkitystä. Siivoamisella ja suojaamisella voidaan minimoida syttymisriskit. Ja JOS sittenkin on tehty virhe ja tuli syttyy, sammuttamisen ei pitäisi olla ongelma oikeanlaisella kalustolla. Tämä toimiva ja hyvä yhdistelmä ei ole mitään rakettitiedettä. Lähes aina aina, kun tulityöistä syttyy palo, on taustalla laiminlyöntejä tai huolimattomuutta. Tulityökoulutuksia tullaan myös yhdenmukaistamaan, koska vuoden 2016 alusta Tulityökortti oikeuttaa myös suorittamaan kattotulitöitä ja vedeneristyksen tulitöitä
Ja koska niitä vahinkoja sitten sattuu? (Törkeästi yleistäen!)
A) Uhri on kokematon (keltanokka), eikä tiedä miten eri tilanteissa toimitaan. Tilanteeseen voidaan vielä lisätä puutteellinen paikkatuntemus, jolloin katastrofi on jo ovella.
B) Uhri on hyvin kokenut (jäärä) ja tietää mielestään oikein, hyvin miten tilanteessa toimitaan. Hän viisveisaa ohjeista: ”Eihän tässä ennenkään ole mitään sattunut eikä näitä typeriä suojahärveleitä ole ennenkään tarvittu.”
C) Kokemuksesta riippumatta, kun on niin jumalaton kiire… Kiireessä lisäksi on se huono puoli, että sen jälkien korjaaminen vie paljon aikaa.
D) Pikkuhommissa. Meillä on paha tapa vähätellä riskiä lyhytkestoisissa töissä. Ei nähdä aiheelliseksi valmistella aluetta tai käyttää suojaimia. Usein tyypillinen selitys laiminlyönnille onkin:”Hei, älä viitsi niuhottaa. Parin minuutin homma”
Riskienhallinnasta
Niin Työturvallisuuskorttikoulutuksessa kuin Tulityökorttikoulutuksessa käydään läpi eri menetelmiä, jolloin kokematonkin kaveri oppii perusperiaatteet eri tehtävistä. Teoriassa opittu turvallisuustieto estää tehokkaasti tuskaa. Ei kannata opetella ns. kantapään kautta: ”Sähkö on sinistä ja se sattuu.” Koulutuksella vaikutetaan myös asenteisiin. Jotta koulutustilanne olisi kaikilta osin mahdollisimman tehokas, pitää kouluttajalla olla substanssia ja luoda tilaisuudesta muutakin kuin ”pakkopulla”. Hyvältä kouluttajalta pitää vaatia paljon. Koulutuspäivä turvallisuusaiheiden parissa on pitkä. Ja se muuttuu erittäin pitkäksi, jos kyseessä on innoton ja pitkästyttävä kalvosulkeiskoulutus, jossa kouluttajalta puuttuu käytännön kokemus.
#työturvallisuuskortti #tulityökortti