Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti sairauspoissaolojen seurantaan, millaisia ilmiöitä se pyrkii tunnistamaan ja miksi suomalainen toimintamalli voi tuntua yllättävältä työntekijöistä, jotka tulevat maista, joissa järjestelmä toimii hyvin eri tavalla.

Useimmat organisaatiot seuraavat sairauspoissaoloja samalla tavoin kuin toimistotarvikkeiden kulutusta: lukuna, joka kasvaa tai pienenee, raportoidaan taulukkolaskennassa eteenpäin ja johtaa satunnaisesti muistutukseen käytännöistä, jos määrä nousee liian suureksi. Oikein tulkittuna sairauspoissaolodata on kuitenkin yksi organisaation arvokkaimmista käyttäytymiseen liittyvistä signaaleista työpaikan hyvinvoinnista.

Turvallinen nostotyökoulutus pyrkii varmistamaan, että nostotyöhön osallistuvat työntekijät ja esimiehet täyttävät Suomen työturvallisuuslakien (mm. Työturvallisuuslaki 738/2002) asettamat pätevyysvaatimukset. Kohderyhmä: Nostotöitä tekevät työntekijät, nostotoiminnoista vastaavat esimiehet, yrittäjät ja kaikki, jotka suunnittelevat työskentelevänsä nostureiden, nostimien tai nostolaitteiden kanssa Suomessa.

Digitalisaatio on muuttanut työelämää pysyvästi. Älylaitteet, etätyö, digitaaliset järjestelmät ja jatkuva tiedon saatavuus ovat parantaneet tehokkuutta, mutta samalla ne ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen kuormituksen: teknostressin. Teknostressi ei aina näy ulospäin, mutta sen vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen voivat olla

Työuupumus on pitkittyneestä stressistä kehittynyt oireyhtymä, jonka neljä osa-aluetta ovat krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen hallinnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriöt. Pahimmillaan työuupumus johtaa pitkään sairaslomaan ja vaikeaan toipumiseen. Siksi loppuunpalamisen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se mahdollistaa palautumisen

Viime vuosina mielenterveys on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi työelämässä. Stressi, aikapaine, korkeat odotukset ja työ–elämä -tasapainon puute ovat nykyisin työntekijöiden tärkeimpiä riskitekijöitä. Perinteisesti työturvallisuus on yhdistetty ensisijaisesti fyysisten vaarojen suojelemiseen – kaatumisiin, mekaanisiin vammoihin tai kemialliseen altistumiseen. Kuitenkin nykyaikaiset työturvallisuus-

Sähköturvallisuus työpaikalla on sekä säädösten noudattamista että aitoa vastuullisuutta. Sähköturvallisuusstandardi SFS 6002 määrittelee sähköalan töiden turvallisuusvaatimukset ja luo selkeän viitekehyksen työnantajille, esihenkilöille ja sähköalan ammattilaisille.

Tapaturmavakuutuskeskus ennustaa, että työtapaturmien määrä vähenee Suomessa noin 4 prosenttia vuonna 2025. Suurin yksittäinen syy tähän on työmatkatapaturmien väheneminen – niiden määrän ennustetaan laskevan jopa 13 %.

Työturvallisuuskokouksissa vilisee usein lyhenteitä: SFS sitä ja ISO tätä. Joskus voi tulla tunne, että puhuja on eksynyt byrokratian syövereihin ja yrittää kuulostaa fiksummalta heittelemällä keskusteluun tai esitykseen kryptisiä koodeja. Mutta vaikka jatkuva lyhenteiden viljely voikin olla raskasta, niillä on oikeasti