Turvallinen työpäivä on ennakointia ja avoimuutta

Construction workers on a cherry picker installing facade elements on a multi-story building under construction with crane on site, safety equipment visible.

Tapaturmavakuutuskeskus ennustaa, että työtapaturmien määrä vähenee Suomessa noin 4 prosenttia vuonna 2025. Suurin yksittäinen syy tähän on työmatkatapaturmien väheneminen – niiden määrän ennustetaan laskevan jopa 13 %. (Lähde: tvk.fi

Kokonaisuudessaan vakavat työtapaturmat ovat viime vuosina vähentyneet. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on laskenut noin 50 prosenttia kahdenkymmenen vuoden aikana. Taustalla on useita tekijöitä, mutta yksi tärkeimmistä on työpaikkojen turvallisuuskulttuurin vahvistuminen. Kun työnantajat viestivät avoimesti riskeistä ja työntekijät uskaltavat tuoda huoliaan esiin, syntyy ilmapiiri, jossa tapaturmia voidaan ehkäistä tehokkaammin.

Työmatka – päivän vaarallisin hetki

Moni yllättyy kuullessaan, että työmatkat ovat yhä yksi riskialtteimmista osista työpäivää. Tyypillisimpiä ovat liukastumiset, kaatumiset ja liikenneonnettomuudet, jotka voivat johtaa sekä lyhyisiin poissaoloihin että pitkiin työkyvyttömyysjaksoihin. Suurin osa onnettomuuksista sattuu liukkailla keleillä, ja riski kasvaa, kun pimeys yhdistyy liukkauteen.

Turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi liukuesteillä, joustavilla etätyömahdollisuuksilla ja lisäämällä tietoisuutta työpaikoilla. Projektipäälliköille tämä tarkoittaa, että matka- ja työjärjestelyissä turvallisuus tulee huomioida aikataulujen ja budjettien rinnalla.

Myös tietoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi sähkö-onnettomuuksissa suurin osa kuolemaan johtaneista tapauksista on vuosien mittaan sattunut maallikoille. Tukesin tilastot osoittavat tämän selvästi, ja niitä hyödynnetään myös SFS 6002 -sähköturvallisuuskoulutuksessa.

Työnantajan vastuu ja työntekijän rooli

Turvallisuustyö on tehokkainta, kun johto ja henkilöstö sitoutuvat yhdessä. Työnantajan velvollisuutena on tunnistaa riskit ja tarjota asianmukaiset työvälineet ja koulutus. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että työntekijät raportoivat havaitsemistaan vaaroista.

Hyvä käytäntö on esimerkiksi turvallisuustuokio, jossa työntekijät voivat nostaa esiin turvallisuusasioita rennossa ilmapiirissä. Työnjohdolla on usein keskeinen rooli näiden tilaisuuksien koordinoinnissa ja keskustelujen dokumentoinnissa.

Koulutus ratkaisee

Työntekijöiden kouluttaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää tapaturmia. Kyse ei ole vain pakollisista kursseista, kuten SFS 6002 -sähköturvallisuuskoulutuksesta, tulityö- tai työturvallisuuskorttikoulutuksista, vaan myös pienistä arjen oppimisen hetkistä: henkilökohtaisten suojainten oikea käyttö, turvallinen liikkuminen liukkailla pinnoilla tai hyvä ergonomia pitkissä kokouksissa.

Koulutus ei koske vain työpaikkaa. Esimerkiksi alkusammutustaidot voivat ratkaista kodin säilymisen vahingoitta ja lähes ilman vaurioita. Sammutuspeitteen oikea käyttö voi estää keittiöpaloa leviämästä, ja ensiaputaidot, kuten elvytys ja AED:n käyttötaito, voivat kirjaimellisesti pelastaa ihmishengen.

Projektipäälliköiden kannattaa varata koulutuksiin aikaa ja myös konkreettista budjettia – ne maksavat itsensä nopeasti takaisin.Työkyvyttömyyspäivän hintalappu on tyypillisesti noin 400€ ja ne harvoin jäävät yhteen. Lisäksi kun yhtälöön lisätään materiaalikustannukset, tuotannonkatkokset ja toimitusviiveeet, niin yhden onnettomuuden kustannus on helposti viisinumeroinen.

Kuten kaaviossa näkyy, suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu henkilöille, joilla ei ollut pätevyyttä suorittaa kyseistä tehtävää.

Alla oleva kaavio esittää vertailun kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, jotka tapahtuivat työaikana ja vapaa-ajalla.

Sininen väri kuvaa työssä tapahtuneita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joissa oli mukana ammattilaisia.


Tummempi punainen osoittaa työpaikalla tapahtuneita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joissa oli sivullisia, kun taas vaaleampi punainen osoittaa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joissa sivulliset menehtyivät vapaa-ajalla.

Kaaviossa näkyy miten kuolemaan johtaneet sähköonnettomuudet jakautuvat työtapaturmiin, maallikoiden aiheuttamiin onnettomuuksiin sekä maallikoiden vapaa-ajalla sattuneisiin onnettomuuksiin.

Teknologia oppimisen tukena

Digitalisaatio tarjoaa uusia työkaluja työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen. Lokikirjat, dataloggerit ja työkalujen käyttöaikamittarit voivat auttaa arvioimaan esimerkiksi käsitärinän altistumista. Älyranneke voi kerätä tietoa työntekijän altistusajasta, tallentaa sen pilvipalveluun ja tuottaa raportteja työnkierron suunnittelua varten. Näin voidaan varmistaa, että altistuminen pysyy turvallisella tasolla.

Mobiilisovellusten avulla vaaratilanteet voidaan raportoida reaaliajassa ja turvallisuustilannetta seurata tarkemmin. Tämä on tärkeä osa riskienhallintaa ja keskeinen teema myös TVA:n työturvallisuuden verkkokoulutuksessa.

Verkkokurssi – joustava tapa oppia

3D-visualisointi – kortit, jotka todistavatt ensiapu-, SFS 6002- ja työturvallisuuskoulutusten suorittamisen

Tieto ehkäisee tapaturmia. Verkkokoulutukset ovat hyvä lisä perinteisten opettajavetoisten kurssien rinnalla. Valikoimassa on esimerkiksi ensiapu-, SFS 6002 -sähköturvallisuus-, turvallisen nostamisen sekä TVA:n oma työturvallisuuskoulutus.

Verkkokoulutusten etu on joustavuus – jokainen voi suorittaa ne itselleen sopivana aikana, kalentereja ei tarvitse sovitella yhteen eikä kenenkään tarvitse matkustaa pitkiä aikoja päästäkseen koulutukseen mukaan.

Ja jos perinteinen luokkahuonekoulutus sopii paremmin, niitäkin järjestämme yrityksille tilauksesta. Tutustu luokkahuone- ja webinaari koulutustarjontamme täältä.

Pienillä teoilla on suuri vaikutus

Ennaltaehkäisy on aina paras lääke työturvallisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi liukuesteiden käyttöä, ergonomisiin välineisiin panostamista ja selkeiden turvallisuusohjeiden sekä toimintamallien laatimista vaaratilanteisiin. Kun nämä pienet asiat hoidetaan järjestelmällisesti, tulokset näkyvät sekä tilastoissa että ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnissa.

Yhteenveto

Työtapaturmien väheneminen osoittaa, että suomalaiset työpaikat ovat ottaneet merkittäviä askelia oikeaan suuntaan. Turvallisempi työpäivä ei kuitenkaan synny itsestään – se vaatii jatkuvaa työtä, riskinarviointia ja riskinhallintaa, avointa keskustelua ja myös turvallisuuskoulutusta. Projektipäälliköillä ja koulutussihteereillä on keskeinen rooli: he voivat varmistaa, että koulutukset järjestetään, riskit dokumentoidaan ja turvallisuus pysyy arjen asialistalla.

Kun työnantajat ja työntekijät kulkevat samaan suuntaan, tilastot paranevat – ja mikä tärkeintä, jokainen voi päivän päätteeksi palata turvallisesti kotiin.


Käytännön vinkkejä projektipäälliköille ja sihteereille

  • Pidä säännöllisiä turvallisuustapaamisia – jo 15 minuuttia silloin tällöin voi vaikuttaa. Tai sisällyttäkää turvallisuusaihe yhtenä kiinteänä aihealueena ja osana tiimikokouksia.
  • Dokumentoi vaaratilanteet heti – yksinkertainen lomake tai mobiilisovellus helpottaa tätä.
  • Aikatauluta koulutukset huolella – myös lyhyet kertaukset kannattaa merkitä kalenteriin. Työnantajan tulee lisäksi ylläpitää esimerkiksi SFS6002 koulutusrekisteriä ja varmistaa -sertifikaattien voimassaolo.
  • Panosta ergonomiaan ja työympäristöön – hanki tarvittaessa uusia välineitä ja muistuta tauoista.
  • Nosta turvallisuus esiin arjen keskusteluissa – esimerkiksi kokouksen voi aloittaa lyhyellä turvallisuusvinkillä.
  • Kannusta avoimuuteen – kiitä työntekijöitä, jotka ilmoittavat riskeistä tai ehdottavat parannuksia.

Uusi verkkokurssi! Tekoälykoulutus EU AI Act -vaatimuksiin
Viime viikkojen aikana olemme työskennelleet intensiivisesti useiden projektien parissa – ja olen todella iloinen voidessani vihdoin kertoa, että yksi niistä on nyt julkaistu. Olemme juuri julkaisseet uuden verkkokurssin: AI Literacy Training.
Construction workers on a cherry picker installing facade elements on a multi-story building under construction with crane on site, safety equipment visible.
Turvallinen nostotyö verkkokurssi – Nostoturvallisuuskoulutus Suomessa
Turvallinen nostotyökoulutus pyrkii varmistamaan, että nostotyöhön osallistuvat työntekijät ja esimiehet täyttävät Suomen työturvallisuuslakien (mm. Työturvallisuuslaki 738/2002) asettamat pätevyysvaatimukset. Kohderyhmä: Nostotöitä tekevät työntekijät, nostotoiminnoista vastaavat esimiehet, yrittäjät ja kaikki, jotka suunnittelevat työskentelevänsä nostureiden, nostimien tai nostolaitteiden kanssa Suomessa.
person having technostress with several devices around him
Teknostressi ja työturvallisuus, miten ne liittyvät toisiinsa?
Digitalisaatio on muuttanut työelämää pysyvästi. Älylaitteet, etätyö, digitaaliset järjestelmät ja jatkuva tiedon saatavuus ovat parantaneet tehokkuutta, mutta samalla ne ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen kuormituksen: teknostressin. Teknostressi ei aina näy ulospäin, mutta sen vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen voivat olla merkittäviä.
Työuupumus Työelämässä – Tunnista loppuunpalamisen merkit ja tue työhyvinvointia
Työuupumus on pitkittyneestä stressistä kehittynyt oireyhtymä, jonka neljä osa-aluetta ovat krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen hallinnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriöt. Pahimmillaan työuupumus johtaa pitkään sairaslomaan ja vaikeaan toipumiseen. Siksi loppuunpalamisen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se mahdollistaa palautumisen ja estää pitkittyneet sairausloma
Mental Health and Workplace Safety illustration
Työturvallisuus ja mielenterveys – Näin rakennat hyvinvoivan työympäristön
Viime vuosina mielenterveys on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi työelämässä. Stressi, aikapaine, korkeat odotukset ja työ–elämä -tasapainon puute ovat nykyisin työntekijöiden tärkeimpiä riskitekijöitä. Perinteisesti työturvallisuus on yhdistetty ensisijaisesti fyysisten vaarojen suojelemiseen – kaatumisiin, mekaanisiin vammoihin tai kemialliseen altistumiseen. Kuitenkin nykyaikaiset työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytännöt painottavat myös psyykkistä hyvinvointia. Mielenterveys määrittelee pitkälti sen, voiko työntekijä työskennellä turvallisesti, tehokkaasti ja vastuullisesti. Tiesitkö, että Suomessa varhaisen eläköitymisen syy on yleisimmin mielenterveysongelmat?