
Tulityökorttikoulutuksessa on teoriaopetuksen lisäksi myös suojaus- sekä alkusammutusharjoitus. Näistä on usein syntynyt mielenkiintoisia keskusteluita
Lakoninen sanonta ”väärin sammutettu” kumpuaa tarinasta, jonka mukaan palokunta myöhästyi palopaikalta ja heidän saapuessaan paikalle toimeliaat vapaaehtoiset olivatkin saaneet palon jo sammumaan. Tapauksesta tulee mieleen vanha tarina ketusta ja pihlajanmarjoista. Ilmeisesti omanarvontuntoista palopäällikköä harmitti, joten ainoa mitä hän keksi sanoa, oli suorastaan legendaksi muodostunut lausahdus: Väärin sammutettu!
Mutta
Tähän edellämainittuun tapaukseen tai edes sen todenperäisyyteen kantaa ottamatta, lausahduksessa on myöskin paljon perää. Toisinaan tässä käy sitten kuitenkin niin, että sammutuksella aiheutetaan alkutilanteeseen nähden tarpeettoman suuret materiaaliset vahingot. Toisin sanoen sammutuksella palo on kylläkin saatu sammumaan, mutta itse pelastettava kohde on tässä samassa rytäkässä saatu jopa korjauskelvottomaksi, kuten eräässä tapauksessa, jossa suolaista merivettä pumpattiin suuria määriä rakenteisiin. Tulipalossa ensimmäisen minuutit ovat ratkaisevia, sillä palon päästyä vauhtiin kevyet sammutustoimet eivät enää ole käytettävissä. Voimakas palo vaatii voimakkaat sammutustoimet. Rakennusten katoilta alkavissa tulipaloissa yleensä valtaosa loppuvahingosta onkin sammutusveden aiheuttamaa. Palo on katolla, mutta sammutusvesi valuu alas ja aiheuttaa kosteusvahinkoja usean kerroksen mitalta.
Tulipalo kehittyy nopeasti
Oikeanlainen alkusammuttaminen sekä sopivan sammuttimen käyttö on todella tärkeää.
Tulipalon sattuessa aikaa ei ole paljon. Ratkaisevaa tilanteen hallintaan saamisessa on sekin, mikä on syttymislähde. Palavat nesteet, kuten polttoaineet syttyvät räjähdysmäisesti, mutta kiinteiden aineiden osalta tilanne on toinen.Usein tulipalo kuitenkin alkaa kehittymään varsin hitaasti. Esimerkkinä voidaan mainita pöytäliinan päälle kaatuneen kynttilän sytyttämä palo, jonka voi saada helposti hallintaan nopealla toiminnalla kaatamalla palon päälle heti vettä. Tilanne muuttuu ratkaisevasti 2-3 minuutin kuluttua syttymisestä, eikä alkusammuttaminen ole enää tällaisessa tilanteessa mahdollista kuumuuden ja savukaasujen johdosta. Pelastustoimen vasteaika on kaupungissa 10-15 minuutin paikkeilla. Suomi on kuitenkin suurelta osalta harvaan-asuttu ja pitkien etäisyyksien maa. Maanlaajuisella skaalalla, pelastustoimen omien tilastojen mukaan 90% tapauksista onnettomuuspaikalle on kyetty toimittamaan apua 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/pelastustoiminta
Tulipalo kehittyy kahdessakymmenessä minuutissa useimmiten jo kyseisen kohteen osalta katastrofaaliseen mittakaavaan. Tällöin käytännössä vain pelastuslaitoksella voi olla resurssit tilanteen hallintaan ottamiseksi tai estämään suurempi eskaloituminen kuten tulipalon leviäminen entisestään. Yksittäisen yrityksen tai kiinteistönomistajan osalta nopea reagointivalmius on tärkeää. Toimimalla nopeasti voidaankin tulipalon kehittyminen usein katkaista alkuunsa tai ainakin hidastaa kehittymistä siihen saakka, että palokunta saapuu paikalle.
Turvallinen toiminta ja vahinkojen minimoiminen alkaa etukäteissuunnittelusta ja varautumisesta. Hätätilanteen yllättäessä lähettyvillä tulisikin olla oikeanlaista ja tilanteessa parhaiten toimivaa sammutuskalustoa. Varautuminen on havaintojemme perusteella parantunut viimeisinä vuosina ja kiinteistöjen sammutinkalusto vaikuttaa olevan pääsääntöisesti hyvin valittua. Aikaisemmin ei ollut harvinaista nähdä esimerkiksi kodinkoneliikkeissä kiinteistön aluesammuttimina jauhesammuttimia. Tällaisessa tilanteessa esittelykoneen mahdollisen sähköpalon sammuttamisessa olisi syntynyt suhteessa suurta vahinkoa, jos alkusammutuspuuhissa ollut kodinkoneliikkeen myyjä tai paikalla ollut asiakas olisi lasauttanut vaikka koko 6 kiloa sammutusjauhetta ilmaan parissakymmenessä sekunnissa. Esimerkkinä sammuttimen suoranaisesta tuhovoimasta mainittakoon, että Tampereella oli taannoin epäilty ilkivaltatapaus, jossa jauhesammuttimien tyhjentäminen parkkiluolaan aiheutti vahinkoa noin sadalle autolle. Tapaus havainnollistaa ikävästi, miten tilanteessa käytetty sammutusjauhe leviää laajalle alueelle ja aiheuttaa paljon vahinkoa. Päästessään koneiden ja laitteiden sisälle sammutusjauhe voi aiheuttaa teknisiä ongelmia. Jauhe itsessään synnyttää kostuessaan syövyttäviä aineita ja tässä esimerkkitapauksessa vahingoittaa näin etenkin autojen maalipintaa.
Miten valita sopiva sammutin eri tilanteisiin ja paikkoihin?
Tässä alla on napakka tiivistelmä yleisten sammuttimien hyvistä ja huonoista puolista ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin tilanteisiin.

Erilaisia sammutintyyppejä. Jauhe- vaahto- ja hiilidioksidisammutin
ABC jauhesammutin Jauhesammutin on siitä kätevä kapistus, että se soveltuu monenlaisten tulipalojen sammuttamiseen ja on varsin tehokas. ABC-luokan sammuttimena sillä voi sammuttaa Luokan A eli kiinteiden aineiden paloja (puu, tekstiili, paperi) Luokan B eli nestepaloja ( neste- ja öljypalot) Luokan C kaasupalot (luokkaa C ei testata erikseen. Sammuttimen valmistaja ilmoittaa soveltuvuuden.) C-luokitus koskee vain jauhesammuttimia. Jauhesammutin soveltuu myös sähkölaitepaloihin 1000 volttiin asti. Sammutin toimii niin kylmissä kuin kuumissakin lämpötiloissa - 30 asteen pakkasesta + 60 asteen lämpötiloihin.
Jauhesammutin ei ole lämpötilojen suhteen moksiskaan vuodenajan vaihteluista ja sitä voi huoletta säilyttää ulkona. Sammutusjauheen teho perustuu pääosin niin sanottuun negatiiviseen katalyysiin. Sammute muodostaa voimakkaan jauhepilven, joka peittää tehokkaasti palavan pinnan ja katkaisee näin paloprosessin. Muodostuva sammutekerros estää myös uudelleensyttymisen. Jauhesammuttimet ovat myös kokoonsa nähden varsin tehokkaita. Jauhesammutin ei kuitenkaan ole varsinainen täsmäase. Jauhe leviää nopeasti ilmassa myös ympäröiviin tiloihin ja aiheuttaa runsaasti sotkua. Jauhe itsessään on niin hienojakoista, että se pääsee koneiden ja laitteiden sisälle ja aiheuttaa usein niiden rikkoontumisen. Lisäksi tulee muistaa, että kostea jauhe on syövyttävää.
AB luokan vaahtosammutin sisältää vettä ja kalvovaahtoa. Vaahtosammutin soveltuu parhaiten nestepalojen sammuttamiseen. Pidän tätä yleisesti myös parhaana vaihtoehtona jokaisen kodin alkusammuttimeksi. Vaahtosammutin on kutakuinkin yhtä tehokas jauhesammuttimeen verrattuna, mutta ei käytettynä aiheuta lainkaan vastaavaa sotkua ja esimerkiksi tulipaloon liittymättömien elektroniikkalaitteiden hajoamista. Vaahtosammutin on pakkasherkkä, joten sitä pitää säilyttää talvisin sisätiloissa. Ellei kotona ole kaasulla toimivia helloja, jääkaappeja ja muita laitteita, suosittelisin sisätiloihin vaahtosammutinta ja ulkotiloihin jauhesammutinta. Tällaiset samalla paikallaan pysyvät sammuttimet tulisi tarkastuttaa valtuutetussa sammutinhuoltoliikkeessä tarkastuskortissa lukevan määräajan puitteissa. Myös ympäristöympärillisempi vesisammutin, kuten 24A 34B*40F voisi olla hyvä valinta. Luokka F viittaa elintarvikerasvoihin
Kuvia yhdeltä sammutusharjoitukseltamme. Tehtävänä oli sammuttaa nestepalo (Dieseliä) käsisammuttimella. Ensimmäisessä kuvassa vaahtosammutin.


Kuvassa jauhesammutin. Huomaa miten jauhepilvi leivää ilmateitse huomattavan kauas kohteesta.
Sammuttimet tulee tarkastaa määräajoin. Voit tarkastaa sammuttimesi tarkastuvälin etiketistä. Pääsääntönä, että paikallaan pysyvät ja tasaisessa lämpötilassa sisätiilassa säilytettävät aluesammuttimet tarkastetaan 2 vuoden välein ja muut sammuttimet vuoden välein.
Teholuokan B eli nestepaloihin tarkoitettu CO2/hiilidioksidisammutin. Se on suunniteltu palavien nesteiden sammuttamiseen tukahduttamalla, sillä sammuttimesta purkautuva kaasu syrjäyttää palamiseen tarvittavan hapen hiilidioksidilla. Purkautuva kaasu on hyvin kylmää ja liki -80 asteista. CO2-sammuttimen hyvä puoli on, ettei se aiheuta sotkua ympärilleen. Teholuokaltaan sammutin ei ole kovin tehokas. Jos verrataan 6 kilon sammuttimen teholuokkaa 89B palaviin nesteisiin, vastaava lukema fyysisesti samankokoisessa jauhe- tai vaahtosammuttimessa voi olla 233B. Testipalossa poltetaan tietty litramäärä veden ja heptaanin sekoitusta. Tämä litramäärä, jonka sammutin sammuttaa, merkitään numerona B-kirjaintunnuksen jälkeen. Esimerkiksi 183B –teholuokan sammutin sammuttaa 183 litraa tätä palavaa nestettä
Huonona puolena voidaan pitää palaviin nesteisiin rajoitettua teholuokkaa, sekä sitä, että sammuttimen käyttö esimerkiksi palavien vaatteiden sammuttamiseen voisi muodostua suorastaan hengenvaaralliseksi, mikäli vaatteita päällään pitävä autettava haukkoo keuhkonsa täyteen kaasua. Samalla pitää muistaa, että purkautuva kaasu aiheuttaa paleltumia ihokosketuksessa. CO2 sammuttimia käytetään usein sähkötiloissa, koska kaasu ei aiheuta sotkua ja vahinkoa ympäröiville laitteille.
Sammutinpeite Hyvä ja edullinen , pitäisi olla joka keittiön vakiovarusteena.Se soveltuu hyvin esimerkiksi rasvapalojen tukahduttamiseen. Rasvapalo on valitettavan hyvä esimerkki väärin sammuttamisesta. Mikäli rasvapaloa erehtyy ”sammuttamaan” vedellä, vesi höyrystyy nopeasti ja vesihöyrypilvi heittää palavan rasvan ympäriinsä ja kattilasta nouseekin varsinainen tulipatsas. Vedellä sammuttamalla tilanteessa mentäisiin pahimman kerran ojasta allikkoon. Alempana linkki esimerkkivideoon, miksi rasvapaloa ei saa sammuttaa vedellä vaan esimerkiksi peitteellä tai kattilankannella
Yhteenveto:
Palovaroittimet ja sammutuskalusto ovat myös tärkeä osa kodinturvaa. Investointi ei ole edes mitenkään erityisen iso, kun miettii mitä se turvaa. Muutama sata euroa sammutinvälineissä vs. muutama sata tuhatta euroa, joka voi olla kodin arvo puhumattakaan perheenjäsenten suojelemisesta. Sammuttimien valinnassa kannattaa kuitenkin miettiä olosuhteita ja sijoittaa sammuttimet sellaiseen paikkaan, mistä ne ovat helposti saatavilla. Sammuttimien käyttöä olisi hyvä harjoitella, jotta homma onnistuu, mikäli sinänsä paineistava tilanne joskus sattuisi tulemaan eteen. Harjoittelu tuo itsevarmuutta tilanteessa ja auttaa myös arvioimaan, onko palo jo siinä tilanteessa, että itsensä ja muiden evakuointi on oikeasti ainoa ja oikea vaihtoehto. Jos muuten joudut poistumaan huoneesta: SULJE OVI!! Tällä on ratkaiseva merkitys paitsi evakuointiin yleisesi, myös palon leviämiseen.
Been there, done that - omat kokemukset oikeista alkusammutustilanteista
Allekirjoittanut on tositoimissa itse sammuttanut kahdesti alkavan palon sammutuspeitteellä. Molemmissa tapauksissa olisi suurikin vahinko ollut hyvin mahdollinen, mutta toimimalla oikein vahingot olivat suhteessa minimaalisen pieniä.
Ensimmäisen kerran kyseessä oli liesituulettimen sähkölaitepalo. Jotain meni äkillisesti pieleen kun laite otettiin kesäpaikassa käyttöön talven jälkeen. Palokunnan saapuminen paikalle olisi kestänyt arviolta puolisen tuntia, joten tilanne olisi sitten ollutkin jo ikävällä tavalla ohi, mikäli itse olisi kyennyt vain pelkästään hälyttämään apua. Käytettävissä ja käden ulottuvilla oli tuolloin myös jauhesammutin, mikä toi turvaa ja luottamusta siihen että tilanteesta selvitään, mutta sitä ei onneksi tarvinnut käyttää. Sammutuspeite hoiti homman ja mikäli jauhesammutinta olisi sisätiloissa käytetty, olisikin sitten siivoamiseen mennyt aika tavalla aikaa. Tämän episodin jälkeen sisätilassa ollut jauhesammutin vaihdettiin vaahtosammuttimeen ja nykyään kyseisen kiinteistön tuulikaapista löytyy CO2 sammutin sekä vaahtosammutin. Keittiössä on sammutuspeite.
Toisella kerralla alkoi rasvapalo suurehkossa kaasugrillissä. Tästäkin selvittiin vaikkakin tilanteessa oli myös katastrofin ainekset olemassa yhden paikallolijan tarttuessa jo tuopilliseen vettä ja lähestyessä päättäväisen näköisenä grilliä. Tämä olisi ollut nimenomaisesti: VÄÄRIN SAMMUTETTU! Reipas äänenkäyttö tilanteessa esti eskaloitumisen ja palo saatiin talttumaan parilla sammutuspeitteellä ja kannen sulkemisella.
Ohessa esimerkkivideo rasvapalosta ja miksi sitä EI saa sammuttaa vedellä vaan vaikkapa kattilankannella tai sammutuspeitteellä.
Video esimerkkitilanteessa ja erityisesti mitä ei saa tehdä
Sammuttimien käyttöön pääsee tutustumaan esimerkiksi alkusammutuskurssilla tai tulityökorttikurssilla. Olemme järjestäneet myös esimerkiksi yritysten virkistyspäiviin räätälöityjä sammutusharjoituksia ja sammutusnäytöksiä.
